Keväällä koronavirus löi ihmiskunnan polvilleen. Kaukaa Kiinan maaseudulta alkanut tautiepidemia levisi pelottavan nopeasti eri puolille maapalloa ja iski yhteiskunnan toisensa jälkeen kanveesiin. Muistan seuranneeni tilanteen kehittymistä aluksi kuin etäistä jännityskertomusta. Uutiset liikkumisrajoituksista ja eristetyistä kaupungeista muistuttivat lähinnä tieteiselokuvien kohtauksia. Edes Suomen ensimmäinen koronavirustartunta, jota hoidettiin Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa, ei rikkonut illuusiota. Vasta valmiuslakien käyttöönotto ja sitä seuranneet rajoitustoimet havahduttivat tilanteen vakavuuteen.
Oma työpisteeni siirtyi kotiin, lapset aloittivat etäkoulun ja joka päiväinen ralli harrastusten välillä hiljeni. Olin jopa hieman yllättynyt, miten nopeasti sopeuduimme poikkeusoloihin. Kaikille muutos ei kuitenkaan ollut yhtä kivuton. Työni kautta havaitsin, miten uusien suositusten ja rajoitusten vaikutukset kohdistuivat erityisesti ikäihmisiin. Kerhot ja harrastukset loppuivat kuin seinään, kuntoutuspalvelut jäivät kesken, kaupassa tai apteekissa asiointia ei enää suositeltu ja mikä pahinta edes omia sukulaisia ei saanut enää tavata.
Ikäihmisten selviytyminen arjessa huolestutti myös monia muita Rovaniemen kaupungin työntekijöitä ja päätöksentekijöitä. Uutiset eri puolilla Suomea valmisteilla ja käynnissä olevista puhelinpalveluista synnyttivät idean omasta paikallisesta auttavasta puhelimesta. Rovaniemen kaupungin,seurakunnan ja vapaaehtoistyökeskus Neuvokkaan yhteistyössä toteuttama Rovaniemi-apu aloitti toimintansa erittäin nopealla aikataululla. Puhelut yli 70-vuotiaille rovaniemeläisille käynnistyivät viikon päästä ensimmäisestä etäkokouksesta ja muutama päivä myöhemmin palvelu oli jo avoinna kaikille apua tarvitseville rovaniemeläisille. Palvelun kautta oli mahdollista saada neuvonnan lisäksi keskustelu- ja asiointiapua.
Rovaniemi-avun koordinoinnista ja johtamisesta vastasivat perusturva palvelut ja vapaa-ajan palvelut yhdessä. Puheluita soittivat ja puhelimeen vastasi kaupungin työntekijöitä kirjastolta, museoista, orkesterista, liikuntapalveluista, päivähoidosta, työllisyyspalveluista sekä henkilökuntaa Rovaniemen seurakunnasta ja Neuvokkaan vapaaehtoisia. Asiointipalvelu toteutettiin yhteistyössä kaupungin ikäosaamiskeskus Nestorin kanssa. Rovaniemi-apu tavoitti 5500 yli 70-vuotiasta asukasta.
Yhteistoiminta kriisitilanteessa onnistui hyvin koska se oli jatkoa aiemmalle yhdessä tekemiselle.
Matti Selin, kulttuurituottaja
Rovaniemi-apu on erinomainen esimerkki Rovaniemen kaupungin eri palvelualueiden ja sidosryhmien välisestä hallintorajat ylittävästä yhteistyön kulttuurista, jota on tietoisesti rakennettu jo usean vuoden ajan. Perusturva palveluille ja vapaa-ajan palveluille on palkattu yhteisiä työntekijöitä, toimintaa on kehitetty yhteisten hankkeiden avulla ja käytännön yhteistyötä on edistetty ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja kuten Kaikukortti. Yhteistyö on ollut aktiivista myös Rovaniemen seurakunnan ja järjestöjen kanssa erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Rovaniemi-apu voidaankin nähdä yhtenä osana tätä konkreettisten tekojen ketjua.
Kevään tapahtumat osoittivat miten tärkeää hallintorajat ylittävä yhteistyö on. Yhteistoiminta kriisitilanteessa onnistui hyvin koska se oli jatkoa aiemmalle yhdessä tekemiselle. Organisaatioiden avainhenkilöt olivat toisilleen tuttuja ja luottivat toisiinsa. Väitän ettei Rovaniemi-avun kaltainen ponnistus olisi onnistunut yhtä jouhevasti, jos kaikki olisi pitänyt aloittaa alusta tai ainakin toiminnan käynnistäminen olisi ollut hitaampaa.
Tällä hetkellä koronapandemian tilanne Suomessa näyttää muuhun maailmaan verrattuna rauhalliselta. Viranomaisten asettamat rajoitustoimet tehosivat ja viruksen ensimmäinen isku jäi meillä odotettua vaisummaksi. Vielä ei kuitenkaan ole aika laskea suojausta. Koronavirus ei ole kadonnut mihinkään. Sen sijaan jo nyt on järkevää varautua tulevaan. Yksi erinomainen keino on vahvistaa yhteistyötä tärkeiden kumppanien kanssa ja luoda verkostoa, joka auttaa selviytymään tulevista kriiseistä. Luottamuksen rakentaminen yli hallintorajojen voi joskus olla vaikeaa ja hidasta mutta onnistuessaan sitäkin palkitsevampaa. Yhteistuumin mikään ei ole mahdotonta!
Matti Selin
kulttuurituottaja
Rovaniemen kaupunki
Kirjoittaja on kulttuurituottaja Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan palveluissa. Hän oli mukana koordinoimassa Rovaniemi-avun toimintaa keväällä 2020. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kulttuuria yhteistuumin -hankkeen blogissa. Rovaniemi on Espoon kaupungin kumppani hankkeessa.